Kemikaaliputkisto on lain mukaan aina painelaite
Valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012)) säädetään kemikaaliputkistoja koskevista vaatimuksista.
Asetuksen mukaan vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavissa tuotantolaitoksissa kemikaaliputkistot tulee olla suunniteltu ja valmistettu vähintään painelaitelaissa säädetyn painelaitteiden luokan I vaatimustasoa vastaavasti (PED I). Tämä siis riippumatta putkiston paineluokituksesta / käyttöpaineesta – kun kyseessä on kemikaaliputkisto, niin vaatimustaso on minimissään PED I-luokka.
Milloin putkisto on kemikaaliputkisto
Kemikaaliputkistolla tarkoitetaan kaikkia putkistoja, joissa sisältönä on vaarallista kemikaalia. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 6 § määrittelee:
vaaralliseksi kemikaaliksi aineen tai seoksen, joka tulee luokitella tai merkitä CLP-asetuksen mukaisesti, sekä palavat nesteet, joiden leimahduspiste on välillä 60oC–100oC.
CLP-asetus on viralliselta nimeltään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta. CLP-asetuksessa on esitetty yli 10 000 kemikaalia ja niiden luokitus.
CLP asetuksen tiedot ja taulukot löytyvät Tukesin sivuilta: https://tukes.fi/kemikaalit/clp-luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/cpl-asetus
Muutama esimerkki pitoisuuksista/väkevyyksistä – kun kyseinen pitoisuus ylitetään, on kyseessä kemikaaliputkisto:
Valvonta
Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi jaetaan vähäiseen ja laajamittaiseen. Vähäistä käsittelyä ja varastointia valvoo pelastusviranomainen ja laajamittaista Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES). Valvontaviranomaisilla on tehtävänä valvoa, että vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi on turvallista ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle.
Kirjoittaja Martti Luhtalalla on yli 10 vuoden kokemus muovien saralta niin jakelu- kuin laiterakennusyrityksistä. Viimeiset vuodet Martti on seurannut muovialan keskustelua liikkeenjohdon konsulttina omassa yrityksessään Haastava Consulting Oy:ssä.