Muovi on raaka-aine, joka sopii erinomaisesti kierrätettäväksi. Haasteita muovin kierrätykseen tuovat kierrätetyn materiaalin laatu ja puhtaus.

Muovien raaka-aineet ja kierrätettävyys

Muovien raaka-aineita valmistavat yritykset ovat tyypillisesti eri yrityksiä, kuin ne muoviteollisuuden valmistajat, jotka tekevät muovituotteita. Kemianteollisuus ja petrokemianteollisuus valmistaa raaka-aineet granulaateiksi, jauheiksi tai pulvereiksi, jotka sitten toimitetaan muovituotteita valmistavalle teollisuudelle.

Muoveja valmistetaan kemianteollisuudessa eri raaka-aineista. Yksi perinteinen raaka-ainelähde on öljynjalostus. Kun raakaöljystä valmistetaan polttoaineita, syntyy prosessin sivutuotteena hiilivetyjä esim. eteeniä ja propeenia, joista jatkojalostamalla – polymeroimalla – saadaan esim. polyeteeniä ja polypropeenia. Kaikkiaan Euroopassa n. 4-6 % raakaöljyn ja maakaasun kulutuksesta käytetään muovien valmistuksessa. Öljy on siis yksi muoviraaka-aineiden lähde, mutta läheskään kaikkia muoveja ei valmisteta öljystä: perinteisiä muita raaka-aineita ovat esim. erilaiset suolat, hiili, maakaasu ja selluloosa. Noin 80-90 % tuotetusta muovista tuotetaan fossiilisista raaka-aineista. Lisäksi muoveja on jo kauan valmistettu erilaisista uusiutuvista raaka-aineista, kuten viljat, maissi, juurikkaat (peruna), kasviöljyt ja sokerit.

Jotta muovituotteisiin saadaan halutut ominaisuudet, polymeerien lisäksi muovien valmistuksessa käytetään lisäaineita, joita voivat olla esim. UV-suoja-aineet, täyteaineet, väriaineet, lujiteaineet tai pehmittimet.

Muovit raaka-aineena, itse polymeerit, ovat erittäin helposti kierrätettäviä ja uudelleenkäytettäviä – periaatteessa loputtomasti. Esimerkiksi tehtaassa, joka valmistaa muovilevyjä kaikki hukka ja sekunda on varsin yksinkertaista ”pilkkoa” ja käyttää suoraan uudelleen levynvalmistuksessa.

Sama periaate pätee kaikkiaan kestomuovien kierrättämisessä; jos kierrätyksen kautta saadaan tiettyä puhdasta muovilaatua takaisin tehtaalle, on sen uudelleenkäyttäminen varsin yksinkertaista. Kierrätyksen haasteet ovatkin nimenomaan tuon kierrätetyn materiaalin laatu ja puhtaus.

Muovien kierrättämisen haasteet tulevat eri muovilaatujen keräämisestä, erottelusta ja toisaalta muovien valmistuksessa käytetyistä lisäaineista. Useampaa muovilaatua / sekalaatua ei yleensä voida käyttää valmistettaessa samoja tuotteita kuin puhtaista raaka-aineista. Valmistusprosessissa ei saada samoja ominaisuuksia aikaiseksi kuin puhtaalla raaka-aineella.

Miten muoveja kierrätetään nykyisin

Tässä muovien kierrättämisellä tarkoitetaan koko prosessia, jossa muovit ensin kerätään, sitten käsitellään sopivaan muotoon (lajittelu) ja tämän jälkeen joko uusiokäytetään materiaalina (materiaalikierrätys) tai hyötykäytetään energiana (poltto).

Tiedot syntyvästä muovijätteestä vaihtelevat suuresti eri lähdeaineistojen mukaan. Näin ollen myös tiedot muovin uusiokäytön tavoista ja määristä vaihtelevat. Varmaa on, että globaalisti eroavaisuudet maiden ja maanosien välillä ovat äärimmäisen suuria. Esimerkiksi Aasiassa on suuria ja väestörikkaita alueita, joissa jätehuolto on hoidettu varsin alkeellisesti. Myös esim. Euroopan sisällä muovien kierrätys on hyvin eri tasoista maasta toiseen.

Tiedämme, että vuonna 2016 järjestäytyneitä kanavia myöden Euroopassa kerättiin muovijätettä n. 27 miljoonaa tonnia. Tästä noin 41 % käytettiin polttamalla, noin 31 % kierrätettiin materiaalina ja noin 28 % päätyi kaatopaikoille. Vuodesta 2006 on kerätty jätemäärä kasvanut n. 11 % ja eniten on laskenut kaatopaikoille päätyvä jätemäärä -40 %.